Känt teik mai ais off juu
En ole koskaan ollut hyvä fiktiivisissä teksteissä (enkä nyt tarkoita, että kuvittelisin olevani erityisen hyvä missään muussakaan tekstilajissa), mutta ennakkotehtävänä tosiaan raapustin elokuvakäsikirjoituksen. Käsikirjoituksen tuli olla komediallinen ja keskeiseksi tapahtumapaikaksi määriteltiin teltta rockfestivaalien leirintäalueella, mittaa tekstille sai kertyä enintään neljä sivua. Komediaa on uskomattoman vaikeaa kirjoittaa, varsinkin, kun en todellisuudessa tiedä, mitä hyvä komedia on. Yleensä nauran draamoille enemmän.
On ookoo
Ensimmäinen kohtaus
Romantisoitu suomalainen kesäyö: hiekkatie pienen leirintäalueen vieressä pöllyää, ohi kulkevista autoista raikaa musiikki. Auringonnousuun on vain hetki aikaa. Huomion kohteena on pellolle perustetun leirintäalueen pieni keltainen teltta. Jossakin kohtaa kuvaa erottuu taustasta selkeästi teksti:
Rakastan sua beibe
ja jos se on ookoo
tarvitsen sua, beiibe
Keltaiseen telttaan hoipertelee noin viisitoistakesäinen, hentorakenteinen ja lyhythiuksinen poika, Aarna. Teltan vieressä nuori tyttö tekee kyykyssä tarpeitaan ja kiroaa jotakin vähän matkan päässä tirskuvalle ystävälleen.
Aarna teltan ovella: Olavi.
Olavi ei reagoi vaan nukkuu.
Aarna: Olavi..
Olavi: Etkö sä hyvä mies huomaa et täällä otetaan leebenii.
Aarna: Näin Pinjan lipunmyyntipisteen takana.
Olavi nousee istumaan makuupussissaan ja tuijottaa Aarnaa tyhmän näköisenä.
Aarna: Helvetin runkkari, Ilomäen Pinjan! Tuolla lipunmyyntipisteen takana.
Olavi: Mut…
Aarna: Äsken kun tarkistin, se oli maailman toisiks kaunein nainen. Jotenkin mul on myös sellanen hatara mielikuva, et sä oisit piirittäny sitä viimeiset kolme ja puol vuotta.
Olavi katsoo Aarnaa hiljaa.
Aarna: Sillä on auringonkeltainen tukka ja sen lantio seilaa edestakas kun se kävelee (Aarna demostroi käsillään keinahtelun teltan ovella.) Ostit sille ystävänpäivälahjaks spanielin pennun. Mitään havaintoo?
Olavi: Vaan koska se sano facebookissa aina halunneensa sellasta. Muistat varmaan senkin, et se ei huolinu sitä.
Aarna: No ei kai, kirppunen rakki!
Olavi: Sen nimi on Merri.
Aarna: Merri tai rakki, munat syyhyää joka tapauksessa. Anna se aski.
Aarnan aloittaessa viimeisintä repliikkiään Olavi kaivaa esille tupakka-askiaan. Samalla kun Aarna pyytää askia hän nappaa sen Olavilta ja heittää ulos teltan oviaukosta. Olavi istuu edelleen makuupussissaan ja jää katsomaan lentävää askia.
Toinen kohtaus
Kuvaa aikaisemmin päivällä tapahtuneita tapahtumia. Olavi ja vielä pitkähiuksinen Aarna istuvat päälavan edessä nurmikolla, syövät makkaraperuna-annoksiaan ja odottavat seuraavaa bändiä. Ruohikolla istuu siellä täällä ihmisiä.
Aarna: Luin jostain, et ihminen itkee elämänsä aikana yli kahdeksankymmentä litraa kyyneleitä.
Olavi: Mieti, jos se kaikki neste kerättäis talteen, ja siitä tislattais vesi, niin mieti, sillä juotettas aika monta afrikkalaista.
Aarna: Haha, tislaamo vaan pystyyn. "Aarna & Olavi Company, tyynyliinat kuivina - kurkut kosteina! Tällä menolla meidän kurkut pysyy kyl mehuttomina hamaan ikuisuuteen. Näätsä ton äijän. Kettingit roikkuu ja kuola valuu. (Pieni tauko.) Just a moment.
Aarna kävelee hevimiehen luo, kysyy tältä jotakin samalla, kun Olavi seuraa sivusta. Aarna kaivaa lompakostaan kahdenkympin setelin, ojentaa sen miehelle ja palaa Olavin luo kaljakassia kantaen.
Olavi: Ei tullu mieleen et jengi kattoo.
Aarna nauraen: Ei tää oo mikään Päiväkumpu. Onks sul antaa kymppiä? No ei väliä, maksat sit kun porukoiltas heltyy.
Olavi: Joo, sit kun Irakin sota loppuu, Yellowstone poksahtaa ja suomalaiset voittaa jalkapallon ämämmän.
Poikien kanssa suunnilleen samanikäinen tyttö kävelee paikalle ja osoittaa sanansa Olaville.
Varpu: Älä jaksa.
Olavi: Kasva ite talossa, jossa faija on naimisissa nelosen uutistoimituksen kanssa ja mutsi pettää sitä kattomalla maikkarin Martikaista. Mitä sä täällä?
Varpu: Istun tyttöjen kaa tuolla. (Osoittaa nurmikkoalueen laitaa.) Sain Sipeltä eilen nimmarin, kato. (Osoittaa töherrystä kaula-aukossaan, Aarna katsoo Olavin puolesta.) Riittääkö tosta kassista yks lempiserkulle?
Aarna: Just just, sä oot Virpi?
Varpu: Varpu.
Olavi: Joo, Varpu on maalla nyt jonkin aikaa. Niillä on mökki tua Kukkialla.
Aarna: Just just. No mut liittykää porukalla seuraan, voihan tota limua käydä aina hakemassa lisää. Me ollaan Olavin kaa peräkylän herrasmiesten top-kympissä, pidetään kyllä huoli et neideillä on kaikki allright. Ojennas Olavi kostuketta!
Varpu hymyilee Aarnalle hunajaisesti, ottaa Olavin ojentaman pullon ja kävelee prameasti muiden tyttöjen luo. Aarna katsoo Olavia nauraen, Olaviakin hymyilyttää.
Kolmas kohtaus
Aurinko on laskemassa, Olavi, Aarna, Varpu ja kolme muuta tyttöä Annika, Laura ja Minna istuvat leirintäalueen keltaisella teltalla ja juovat kyläkaupan muovikassista siideriä ja olutta. Varpu leikkaa Aarnan hiuksia lyhyiksi koomisen keskittyneellä ilmeellä. Kuva keskittyy keltaisen teltan lähellä olevaan puolijoukkuetelttaan, jonka oviaukon liepeillä grillataan. Grillin ympärillä istuvat armeijasta kotiutuneet miehet Kuusiaho ja Perttula.
Kuusiaho vakavana: Siirrä Perttula sitä lammasmakkaraa vähän reunemmas, ei olla tamperelaisia.
Teltasta hoipertelee grillin viereen kolmas mies Jänismäki.
Kuusiaho: Kato Jänismäkikin ymmärsi selvitä.
Humalainen Jänismäki: Kuusiaho, voikko kuvitella, teejii nolla! Ei vittu, tätä iltaa mä niin rukoilin viimeiset kolmesataakuuskytkaks yötä ja nyt se on mun, ihan kokonaan mun, ei vittu noi naisetkin on niin mun! Perttula käännä sitä pihviä, ei tyhjällä vatsalla jaksa vikitellä. Musiikkia, Kuusiaho, musiikkia!
Kamera kuvaa suomalaista kesää leirintäalueen ympärillä, rannassa onnellisina riehuvia puolipukeisia nuoria, metsänreunassa suutelevaa pariskuntaa, pöllyävää hiekkatietä ja vihreitä koivuja. Kun kuva palaa keltaiselle teltalle, siellä Laura, Minna, Varpu ja lyhythiuksinen Aarna tanssivat puolijoukkueteltalta kantautuvan musiikin tahtiin. Annika ja Olavi istuvat puun rungolla ja juttelevat jotakin taustalla.
Varpu: Hei siellä soittaa kohta SMG, mennään sinne tanssiin! Aarna tuu, mennään tanssiin! Annika!
Annika: Mul ei oo mikään järin hyvä olo.. pumppu tykyttää hulluna ja vatta tanssii ittekseen ripaskaa… pitää mennä pissalle!
Varpu: Älä jaksa olla tommonen neurootikko, nyt tanssitaan! Hei beibe, nyt valssataan tajunnan räjäyttävään auringonnousuun!
Annika: Eikun en mä nyt…
Varpu: Eikun kyl sä nyt! Käyt tossa matkalla jossain pusikossa.
Aarna: Mennäänkö nyt vai heti? Kerää Olavi kimpsus ja kampsus, Terhin hymy ei odota!
Olavi: En mä nyt, mä oon hukannu mun toisen tossun.
Varpu: Hei kuule tuhkimo, jätä se toinenkin lasikenkä vaa siihe ja ala tipsuttaa tähän suuntaan --.
Muiden nauraessa Olavi pudistaa päätään toisille, Annika nousee ja lähtee muiden kanssa festarialueelle. Olavi jää yksin istumaan ja katsoo läheiselle puolijoukkueteltalle.
Neljäs kohtaus
Olavin ilme on hämmästynyt, koska Kuusiahon, Perttulan ja Jänismäen seurassa istuu Olavin pitkäaikainen ihastus Pinja.
Olavi: Pinja! Täällä!
Pinja katsoo ihmeissään kuka huutaa, huomaa sitten Olavin ja hymyilee kotiutuneille.
Pinja: Sori pojat.
Pinja keinahtelee Olavin luo, kaataa tämän puunrungolta istumasta maahan ja suutelee humalaisen raivokkaasti niin, että huulipuna sottaantuu ja Olavi pelästyy. Olavi nousee takaisin istumaan.
Pinja: Moi.
Olavi: Moi moi.
Pinja: Kaunis ilta.
Olavi: Joo, lämmintä.
Pinja: Ookko käyny uimassa.
Olavi: E, ookko sä?
Pinja: En. Sulla on kiva pusu.
Olavi: Aijaa.
Pinja: Pussaan sua uudestaan.
Olavi: Tota, jos ei nyt. Mä voisin mennä käymään tuolla bajamajoilla.
Olavi jättää Pinjan maahan keikistelemään ja kävelee bajamajan jonoon. Tullessaan majasta ulos hän huomaa Pinjan suutelemassa kiihkeästi jotakuta tyttöä. Pinja huomaa Olavin ja nauraa.
Pinja: Sori Olavi.
Olavi katsoo hölmistyneenä kun tytöt nauraen ja horjuen kävelevät festarialuetta kohti. Olavi kävelee toinen jalka ilman tossua pellon mudassa takaisin keltaiselle teltalle samalla, kun jokin ironisen hempeä taustamusiikki alkaa soida.
Viides kohtaus
Taustamusiikki soi edelleen ja ensimmäinen kohtaus esitetään Olavin näkökulmasta, ilman puheen ääntä ja tiivistettynä alkaen Aarnan saapumisesta telttaan. Aarnan heitettyä tupakka-askin ulos Olavi nousee ylös, kävelee hitain askelin bajamajojen viereen, kauhoo isosta vesisaavista vettä kasvoilleen samalla kun aurinko nousee ja meteli leirintäalueella hiljenee. Viereisessä bajamajassa selvästikin rakastellaan, ja pitkässä vessajonossa keski-ikäinen, humalainen ja pulskanpuoleinen mies sanailee kappaletta "Can't take my eyes off you" täysin selvälle ja huvittuneelle nuorelle naiselle:
Juur sast too guud tu bi truu
Känt teik mai ais off juu
Juud bii laik heven tu tatch…
Olavia alkaa hymyilyttää koko touhu. Maaniseniloinen loppumusiikki alkaa soida.
|
5 kommenttia
|
